KM 0 - 10 # 1
Lahja Leningradista (Leninin piilopaikka # 1)
Turun ja Leningradin suhteet kommunismin aikakaudella
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Aurakadulla yhdellä Turun keskustan pääkaduista, seisoo patsas,  joka näyttää aivan kuin piileskelevän puiden takana. Kyseessä on Neuvostoliiton vallankumouksen johtajan Vladimir Ilitch Leninin rintakuva.  Marmorijalustasta voi muutamista irti revityistä kirjaimista huolimatta vielä lukea “Leningradin lahja Turun kaupungille – 1977“.  Ei ole sattumaa, että patsas seisoo juuri tuossa paikassa. Patsaan (...)
KM 0 - 10 # 2
Pyhän marttyyrikeisarinna Alexandran kirkko
Ortodoksit Suomessa, idästä länteen
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Pyhän Alexandran ortodoksinen kirkko sijaitsee Turun keskustorin laidalla paikassa, johon alunperin oli 1800-luvulla suunniteltu rakennettavaksi kaupungintalo. Kirkko saatiin valmiiksi vuonna 1846 arkkitehti Carl Ludwig Engelin piirustusten mukaan. Sijainnin kirkolle on valinnut tsaari Nikolai I, jonka tarkoitus epäilemättä oli vahvistaa venäläistä läsnäoloa Länsi-Suomessa. Ortodoksisen kirkon olemassaolo Suomessa perustuu pitkälti (...)
KM 0 - 10 # 3
Tuomiokirkon takana oleva muistokivi vuodelta 1918
Suomen sisällissodan kiistellyt muistot # 1
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Turun tuomiokirkon juurella sijaitsevan Suomen sisällissodan muistomerkin tekstin muoto ja sisältö eivät vaikuta täysin puolueettomilta. Kiveen on kaiverrettu antiikin soturi, joka on lyönyt miekallaan villieläimen. Kaiverruksen molemmin puolin on suomen ja ruotsin kielillä teksti: “Suomen vapaussodassa vuonna 1918 isänmaan puolesta kaatuneet“. Vuosien 1917 ja 1920 väliset vuodet olivat Suomenlahden ympärillä (...)
KM 0 - 10 # 4
Liidia Pukin talo
Suomenlahden kansa: Inkeriläiset
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Turun kaupungin lähiö Varissuo on rakennettu 70-luvulla, jolloin Suomessa pyrittiin vastaamaan kaupunkien nopeaan kasvuun. Lähiön erityispiirre on sen alkuperältään kirjava asukaskunta, joka on kotoisin useista eri maailmankolkista. Asukkaat tulevat Suomesta, Somaliasta, Irakista, Venäjältä, Albaniasta, Vietnamista sekä monista muista maista. Kaupunginosalle tyypillisten kerrostalojen joukossa on rakennus, joka toimii vanhustentalona. (...)
KM 10 - 20 # 1
Katkaistu tie
Historiallisesta liikenneväylästä matkailijoiden kulkureitiksi
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Turun teollisuusalueelta poistuttaessa moottoritie leikkaa pienen asfaltoidun tien. Tie kulkee pientä kivisiltaa pitkin törmätäkseen sitten kahteen betonitolppaan. Siitä eteenpäin asfaltti näyttää häviävän vähä vähältä kasvuston alle, mutta tie jatkuu muutamaa kilometriä kauempana. Kyseessä on “Viipurintie“ , joka vuosisatojen ajan yhdisti Turun Suomen etelärannikkoa pitkin (...)
KM 20 - 30 # 1
Johannesseuran toimisto
Elämää Karjalan jälkeen
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Suomeen kuulunut Itä-Karjalan alue liitettiin toisen maailmansodan seurauksena Neuvostoliittoon. Tästä seurasi 400 000 suomalaisen – noin 10 % väestöstä – pako Suomen uusien rajojen taakse. Väestön liikkuminen oli enemmän tai vähemmän hallittua – Suomen valtio oli tehnyt suunnitelman maantieteellisistä sijoituksista sen mukaan miltä alueelta tulijat saapuivat. Se, että valtaosa Johanneksen – (...)
KM 130 - 140 # 1
Ernst Stäuberin perintö
Sveitsiläisen teollisuusmiehen pako vallankumouksen melskeissä 1917.
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Tammisaaren lähellä pienellä Björkön saarella sijaitseva punainen talo on ulkopuolelta mitä perinteisin suomalainen mökki. Mökin sisällä aika on pysähtynyt. Huonekalut ja esineet näyttävät olleen paikoillaan ikuisuuksia. Talon on rakentanut 1900-luvun alussa sveitsiläinen liikemies Ernst Stäuber, joka muutti Suomeen vuonna 1905 tuottaakseen siellä juustoa ja myydäkseen sitä koko maahan. Tuolloin (...)
KM 150 - 160 # 1
”Punaisten” uhrien muistokirja
Suomen sisällissodan kiistelty muisto # 2
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Hangon ja Helsingin valtatiellä 25 hieman ennen Tammisaarta on viitta Dragsvikin muistomerkille. Muistomerkki sijaisee metsässä vain muutaman askeleen päässä kasarmialueelta paikalla, jolla on Suomen suurin joukkohauta. Sinne on haudattu tuhansia Suomen kansalaisia, joita valkoiset voittajat pitivät isänmaan vihollisina. Uhrit olivat olleet vangittuina joukkohaudan lähellä sijainneella vankileirillä, jossa he kuolivat kylmään ja (...)
KM 170 - 180 # 1
Hangon metsä
Suomalaisten ja venäläisten välinen rintama Suomen mailla
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Hanko-Tammisaari -tien molemmin puolin metsät ovat toisen maailmansodan jäljiltä täynnä sodanaikaisia rakennuksia ja monenlaisia linnoituksia, merkkejä taisteluhaudoista, kasvuston alle hautautuneita bunkkereita sekä erikoisia kivirivistöjä, jotka ovat toimineet puolustuslinjoina. Kapea metsäväylä osoittaa entisen rajavyöhykkeen paikan. Tämä raja erotti yli kahden vuoden ajan venäläisten miehittämän (...)
KM 190 - 200 # 1
Vapauden muistomerkki
Muistomerkin poliittiset merkitykset Saksan vaikutuksen alla ja venäläisten miehityksessä
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kylpyläkaupunki Hangon sydämessä istutuksien reunustama tie päättyy kivipatsaalle, joka sijaitsee muutaman metrin päässä rannasta. Muistomerkin uskomaton tarina, joka on kerrottu infotaulussa, osoittaa miten suurta diplomatiaa Suomen oli harjoitettava käsitellessään sisällissodan muistoaan Saksan historiallisena liittolaisena ja voimakkaan venäläispainostuksen alla. Vapaudenpatsas pystytettiin saksalaisten (...)
KM 190 - 200 # 2
Hangon kasino ja huvilat
Venäjän keisarikunnan jäljet Etelä-Suomessa.
 
 
 
 
 
00:00
Hangon hiekkarannalla seisoo vaikuttava rakennus, jonka symmetrisen julkisivun muodostavat kaksi huomiotaherättävää tornia. Valkoinen puurakennus toimii nykyään ravintolana, mutta 1800- ja 1900-luvuilla rakennuksessa oli kylpylä sekä kasino, joita venäläinen ylimystö ahkerasti käytti. Heillä oli tapana käyttää Pietarin ja Hangon välistä junayhteyttä tullessaan rentoutumaan Suomen rannikolle. (...)
KM 290 - 300 # 1
“Porkkalan tunnelin“ suu
Venäläisten vuokra-alueen Porkkalan läpikulkureitti 1944 – 1956.
 
 
 
 
 
00:00
Ensi näkemältä pieni keltainen puutalo ei eroa mitenkään Degerbyn lähellä olevan kylän muista taloista. Talon etupuolella seinässä on kuitenkin metallikyltti, jossa lukee kylän nimi ruotsiksi ja suomeksi: “Solberg/Päivölä“. Talo on nykyään asuttu, mutta se on toiminut yhtenä Porkkalan kielletyn alueen asemarakennuksista. Noin 1000 km²:n alue Suomen maa-alasta kuului syyskuussa 1944 (...)
KM 310 - 320 # 1
Kyrilliset kirjoitukset
Merkkejä venäläisten ajasta Porkkalan niemimaalla.
 
 
 
 
 
00:00
Kyrilliset kirjoitukset maatilan päätyseinässä saattavat yllättää. Ne ovat venäläisten kirjoittamia propagandatekstejä vuosilta 1944-1956, jolloin Porkkalan alue oli puna-armeijan miehittämä. Seinään eri värein kirjoitetuista teksteistä voi lukea seuraavaa: « Meidän tulee mallikelpoisesti omaksua tiede ja tekniikka, kohentaa sotilaallista iskukykyä, edistää sotilaallista kuria ja (...)
KM 320 - 330 # 1
Riemukaari
Pala venäläisten sotilaiden jättämää historiaa Porkkalassa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Koivumetsän siimekseen, keskelle ei mitään, näyttää ilmaantuneen tyhjästä metallikaari. Kun alue oli puna-armeijan hallinnassa vuosina 1944 – 1956 kaari oli venäläisten sinne rakentaman urheilukeskuksen oviaukko. Sille aikoinaan johtanut tiekin on jo kasvanut umpeen. Kun venäläiset lähtivät alueelta, sotilaat määrättiin hävittämään kaikki jäljet lähtiessään. (...)
KM 320 - 330 # 2
Marina Kalininan kylä
Porkkalan niemimaa, useiden venäläisten isänmaa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kun venäläiset sotilaat saapuivat vuonna 1944 Porkkalan alueelle, joka oli tyhjennetty suomalaisista asukkaistaan, heidän mukanaan tuli osa heidän perheistään. Arvioiden mukaan 30 000:sta alueella asuvasta henkilöstä noin 10 000 oli siviilejä. Naiset, lapset ja muu henkilöstö ylläpitivät venäläistä kulttuuria ja elämänmenoa muusta Neuvostoliitosta erossa olevalla alueella. Marina Kalinina on yksi (...)
KM 330 - 340 # 1
Kirkkonummen kirkko
Kirkko, joka vuosina 1944 – 1956 oli puna-armeijan hallussa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kirkkonummen vanha kivikirkko erottuu muista keskustan moderneista rakennuksista. Kellotornin kohdalla oleva kyltti muistuttaa kirkon erikoisesta historiasta. Venäjän miehittämässä Porkkalassa vuosina 1944 – 1956 kirkosta tehtiin ensin venäläisten upseerikerho ja sitten varasto. Neuvostoliitossa kirkkojen haltuunotto ja niiden muuttaminen elokuvateattereiksi, museoiksi tai jopa uimahalleiksi oli varsin tavanomaista ja vastaavia merkkejä on (...)
KM 330 - 340 # 2
Venäläinen hautausmaa
Elämä ja kuolema Porkkalan niemimaalla
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
“Upinniementien“ varrella Kirkkonummen risteyksessä on kyltti, jossa lukee 225. Paikalla on pensaiden reunustama mukulakivistä rakennettu kuja. Loiva ylämäki päättyy hautausmaalle. Haudat ovat kaikki samanlaisia ja nimet on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin. Siellä makaavat ne venäläiset miehet, naiset ja lapset, siviilit tai sotilaat, jotka kuolivat Suomen maaperällä vuosina 1944–1956, jolloin Porkkala kuului (...)
KM 330 - 340 # 3
Rajatolpat Venäjän rajalla
Katoavainen raja, katkelma suomalaisvenäläistä historiaa
 
 
 
 
 
00:00

Kirkkonummen tien laidoilla näkyy rajatolppia, jotka merkitsevät rajaa, joka vuosina 1944-1956 erotti Neuvostoliitolle kuuluvan Porkkalan muusta Suomesta. Tolpat eivät ole alkuperäisiä vaan ne on laitettu paikoilleen uudestaan muistutuksena ohikulkijoille alueen historiasta.

KM 380 - 390 # 1
Virossa kuolleiden suomalaisten muistomerkki
Suomalaiset apuna Viron ensimmäisessä itsenäisyyshankkeessa
 
 
 
 
 
00:00
Helsingin vanhimman kirkon puistossa kaupunkilaisten piknikpeitot peittävät nurmea sulassa sovussa harvakseltaan seisovien muistohautojen ja muistomerkkien kanssa. Vaaleanpunaista graniittia olevan kiven tunnistaa sen suomen- ja vironkielisistä teksteistä sekä ulkonevasta rististä. Risti on identtinen Tallinnan sydämessä Vapauden aukiolla vain jokin aika sitten julkistetun monumentin huipulla olevan ristin kanssa (KM 1950-1960 # 5) . Vaaleanpunainen (...)
KM 380 - 390 # 2
Muuttunut ortodoksikirkko
Helsingistä hävitetyt venäläisvaikutuksen jäljet # 1
 
 
 
 
 
00:00
Jos asiasta ei kerrottaisi rakennuksen infotaluissa, harva Suomenlinnaan tullut matkailija aavistaisi, että puhdaslinjaista valkoista kirkkoa on aiemmin koristanut 5 ortodoksiselle kirkolle tyypillistä kupolia. Vaikeaa on myös kuvitella, että 90 vuotta sitten julkisivua koristivat vielä erilaiset kuvioinnit ja sisätilat pursuilivat koristuksista. Muutama vuosi Suomen vuoden 1917 itsenäistymisen jälkeen järjestettiin kirkosta arkkitehtikilpailu. (...)
KM 390 - 400 # 1
”Missä kuljimme kerran” -romaanin koulu
Sisällissota kirjailijan silmin
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Helsingin keskustassa Mariankadun ja Liisankadun risteyksen vaikuttavan musiikkikoulun oppilailla on tuskin aavistusta koulunsa yllättävästä historiasta. Kun “punaiset“ ottivat vallan Helsingissä sisällissodan aikana ja “valkoiset“ pakenivat maan pohjoisiin osiin, useita valkoisen armeijan jäseniä joutui vangeiksi. Osa heistä oli suljettuna väliaikaisiin vankiloihin, joina toimivat paikalliset rakennukset, esimerkiksi (...)
KM 390 - 400 # 2
Katujen uudet nimet
Helsingistä hävitetyt venäläisvaikutuksen jäljet # 2
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Vuonna 1812 Tsaari nimitti Helsingin, Turun menetykseksi, Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Suomi oli autonominen alue, mutta kuului Venäjään. Suomen historiallinen pääkaupunki Turku sijaitsi kiusallisesti liian lähellä vihollismaata Ruotsia. Helsinki kehittyikin varsin nopeasti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Aina 1920-luvulle saakka venäläisten vaikutus oli huomattavissa voimakkaasti pääkaupungissa - niin (...)
KM 390 - 400 # 3
Suomen eduskunnan portaat
Murha, josta tuli Suomen venäläistämisen vastarinnan symboli.
 
 
 
 
 
00:00
Suomen eduskunnan portaikossa on Eugen Schaumanin muistoksi kiinnitetty marmorilaatta, jossa lukee: “Eugen Schauman. 16 Juni 1904. Se pro patria dedit (suom. Antanut itsensä isänmaan puolesta)“. 1800-luvun lopulla Tsaari Nikolai II:n hallinnassa olevaa Suomen autonomista suuriruhtinaskuntaa hallitsi epäsuosittu kenraali Bobrikov. Tsaarin pyynnöstä hän pyrki täytäntöönpanemaan Venäjän keisarikunnan (...)
KM 390 - 400 # 4
Seulaksi ammuttu silta
Suomen sisällissodan jälkiä Helsingin keskustassa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Helsingin keskustassa sijaitseva Kruunuhaan ja Kallion erottava silta on täynnä luodinreikiä, joita sillan päällä kulkijat eivät välttämättä huomaa. Jäljet ovat peräisin huhtikuun 1918 taisteluista, joissa valkoisten avuksi saapunut Saksan armeija taisteli bolsevikkivenäjän tukemia punaisia vastaan Helsingin vapauttamiseksi. Kaupungin valtaaminen sinetöi valkoisten voiton ja päätti sisällissodan. (...)
KM 390 - 400 # 5
Venäläinen teatteri
Helsinki Venäjän aikakaudella
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Bulevardilla sijaitsevaa valko-vaaleanpunaista teatteria ei ole nimetty “Aleksanteriksi“ syyttä. 1800-luvulla Venäjään kuuluvan Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa asuvat venäläiset sotilaat pyysivät tuolloiselta tsaarilta Aleksanteri II:lta lupaa rakentaa teatteri. Lupa myönnettiin ja rakennus tuli valmiiksi vuonna 1879 mutta tsaari itse ei päässyt koskaan sitä katsomaan. Nykyisin teatteriesitykset ja ohjelma (...)
KM 400 - 410 # 1
Vuoden 1952 Olympiastadion
Kahden toisistaan vieraantuneen maailman kohtauspaikka Helsinki
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Töölön olympiastadionin 72m korkea valkoinen torni dominoi Helsingin kaupungin taivaanrantaa. 30-luvun loppupuolella vuoden 1940 kesäolympialaisia varten rakennetulle stadionille mahtuu 70 000 katsojaa. Toisen maailmansodan riehuessa olympialaisia ei kuitenkaan järjestetty. Kisat järjestettiin stadionilla vasta 12 vuoden odotuksen jälkeen vuonna 1952 varsin erikoisissa olosuhteissa. Seitsemän vuotta toisen maailmansodan päättymisen (...)
KM 400 - 410 # 2
Tallinnaan johtavan tunnelin pää
Tulevaisuuden visio todellisuuden ja utopian välimaastossa.
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Helsingin pohjoispuolen 70-luvulla voimakkaasti kehittyneessä korttelissa sijaitseva Pasilan asema on tänä päivänä niin paikallisliikenteen kuin kansainvälisen rautatieliikenteen strateginen risteysasema. Se on myös lähtöasema tulevaisuuden junalle, jonka on tarkoitus sukeltaa merenalaiseen tunneliin ja matkata Suomenlahden halki Tallinnaan. Mielikuvitukselliselta kuulostavan projektin tavoitteena on yhdistää pääkaupungit, (...)
KM 410 - 420 # 1
Lännen kisakylän kerrostalot
Kaksi kisakylää kaksinapaiselle maailmalle
 
 
 
 
 
00:00
Helsingin keskustan vieressä sijaitsevan Käpylän kerrostalot näyttävät ensinäkemältä mitä tavanomaisimmilta suomalaisilta kerrostaloilta. Talot on alunperin suunniteltu vuoden 1940 olympialaisiin, mutta tähän tarkoitukseen niitä päästiin käyttämään vasta kaksitoista vuotta myöhemmin vuonna 1952, kun olympialaiset vihdoin järjestettiin Helsingissä (ks. KM 400-410 # 1). Ennen sotaa (...)
KM 410 - 420 # 2
Viipurin kuoro ja Karjalatalo
Menetetyn alueen perinteen välittäminen
 
 
 
 
 
00:00
"Te luulette meidän unohtaneen, miten kaunis Karjala on. Se on meille syöpynyt sydämeen, ja kaipuu on pohjaton. Oomme itkeneet, oomme nauraneet, oomme Karjalaa muistelleet." Joka maanantai-ilta Helsingin Karjalatalon käytävissä raikuu yli satavuotiaan kuoron laulu. “Viipurin lauluveikot“ -kuoro on perustettu vuonna 1897 Viipurissa, silloin kun kaupungin nimi vielä oli Viipuri (eikä Vyborg), ja se on yksi Suomen vanhimipia (...)
KM 490 - 500 # 1
Agricolan synnyinseutu
Suomen kielen juuret # 1
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Helsingin ja Kotkan välissä sijaitsevan Pernajan kylän tunnistaa sen kirkosta ja pappi Mikael Agricolan patsaasta. Hieman kauempana polun mutkassa on talo samassa paikassa kuin se talo, jossa kuuluisa pappi syntyi vuonna 1510. Syntymän päivämäärä lukee talon katolla olevassa kyltissä. Agricola oli 1500-luvulla elänyt kirkonmies. Hän oli maailmankansalainen ja hän on myös tiettävästi ensimmäisenä (...)
KM 620 - 630 # 1
Kotkan satama
Venäjän kanssa tapahtuvan kaupankäynnin mukana kehittynyt alue.
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kotkan kaupunkia ympäröivät erilaiset satamarakennelmat. Keskustan etelä-, itä- ja länsipuolille on rakennettu satoja hehtaareita betonin peittämiä alueita vastaanottamaan laivaliikennettä sekä rahtilaivojen lastaamista ja elintarvikkeiden varastointia varten. Satama-alueen rajapuomien jälkeen maisema koostuu pelkistä raiteista, varastorakennuksista, konteista, säiliöistä, nostureista ja parkkipaikoista. Kaikki (...)
KM 640 - 650 # 1
Haminan rauhan muistomerkki
Suomen valtion ensiaskeleet
 
 
 
 
 
00:00
Haminan keskustaan on pystytetty muistomerkki kunnioittamaan Suomen valtion historian ja kehityksen kannalta olennaisen rauhansopimuksen allekirjoitusta. Suomi on koko historiansa ajan ollut strateginen alue niin Venäjän kuin Ruotsinkin imperiumeille, jotka ovat kiistelleet alueen omistusoikeudesta. Ruotsin häviön seurauksena allekirjoitettu Haminan rauha antoi Suomelle uuden aseman kun se aikaisemmin oli ollut vain yksi Ruotsin lääneistä. Suomesta tuli (...)
KM 660 - 670 # 1
Puolustuslinja
Suomen ja Venäjän välisen sodan jäänteet
 
 
 
 
 
00:00

Vaalimaan raja-asemalle vievän maantien varrella näkyy jäänteitä „Salpalinjasta“, joka on suomalaisten toisen maailmansodan aikana puna-armeijan mahdollisen hyökkäyksen varalle rakennettu puolustuslinja. Kivieste on hyvin samantapainen kuin vastaavat Hangossa (KM 170-180.1) ja vähän kauempana Primorskin lähellä Venäjällä (KM 1100-1110.2).

KM 690 - 700 # 1
Kalakauppa «Y Antona»
Esimerkki rajakaupasta pienessä mittakaavassa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Vaalimaasta muutaman kilometrin päähän parkkeerattujen kuorma-autojen kuljettajat eivät ole „Eastgate“-hotellin asiakkaita. Hotelli on sulkenut ovensa jo kauan sitten. Kulunut kyltti ilmoittaa suomeksi ja venäjäksi rakennuksen olevan vuokrattavana. Kuorma-autonkuljettajat, jotka ovat pääasiassa venäläisiä, ovat „Y Antona“ kalakaupan kanta-asiakkaita. Venäläisen myyjän mukaan mukaan kala on (...)
KM 790 - 800 # 1
Suomalaisvenäläinen koulu
Kielenopiskelu naapuruussuhteiden vahvistamiseksi
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Jo joidenkin vuosien ajan rajan läheisyydessä niin Venäjän kuin Suomen puolella olevilla seuduilla pyritään kehittämään yhteistyöprojekteja, joiden tavoitteena on luoda maiden välille uudelleen suhteet, joita ovat hankaloittaneet sodan traumat ja rautaesirippu. Lappeenrannan kaksikielinen koulu on tästä yksi esimerkki. Koulussa oppilaat opiskelevat venäjää jo hyvin varhaisessa iässä ja osa tunneista on (...)
KM 790 - 800 # 2
Lappeenrannan korukaupat
Verottoman kaupan vaikutukset Suomen rajakaupungeissa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Rajojen osittaisen avautumisen ja venäläisen keski- ja yläuokan ilmaantumisen myötä Suomen rajakaupungeissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia.Esimerkiksi Lappeenrannassa on hyvin paljon koruliikkeitä suhteessa keskikokoisen 60 000 asukkaan kaupungin kokoon nähden. Lukuisat turistit voivat tehdä ostoksensa kaupungissa verottomasti ja niinpä kävelykadut pursuavat venäjänkieliselle asiakaskunnalle tarkoitettuja (...)
KM 790 - 800 # 3
Saimaan kanava
Kunnostettu matkareitti menetetylle maalle
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kesäisin Lappeenrannan sataman rauhan rikkoo joka aamuinen hälinä pienessä tullirakennuksessa. Matkailijat jonottavat tarkastukseen noustakseen M/S Carelialle, joka tekee Saimaan kanavaa pitkin päivän meno-paluumatkoja Viipuriin. 43 kilometriä pitkä kanava vihittiin käyttöön vuonna 1856. Se yhdisti Lappeenrannan ja Viipurin kaupungit, jotka silloin kuuluivat Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan. Toisen maailmansodan jälkeen (...)
KM 820 - 830 # 1
Imatran hotelli
Matkailun uusi kukoistuskausi Imatralla
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Imatran kosken partaalla sijaitseva Art nouveau -tyylinen hotelli erottuu kaupungin muista rakennuksista, jotka on rakennettu arkkitehti Alvar Aallon piirustusten mukaan toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1903 valmistunut hotelli oli tarkoitettu kansainväliselle vieraille, joista suurin osa tuli Venäjältä ja Pietarista. Imatrankoski on kautta aikojen houkutellut venäläiseen eliittiin kuuluvia varakkaita matkailijoita. Vuosisadan alussa alueen ja (...)
KM 820 - 830 # 2
Immolan lentokenttä
Suomen ja Saksan suhteet toisen maailmansodan aikana.
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Imatran pohjoispuolella oleva Immolan lentokenttä rakennettiin vähän ennen toisen maailmansodan alkamista. Talvisodan päätyttyä vuonna 1940 Suomi oli menettänyt maan itäisiä osia. Lentokenttä sijaitsi nyt aivan uuden rajan vieressä ja sai siten uuden strategisen merkityksen. Sitä käyttivät Suomen armeija sekä Saksan ilmavoimat, jotka toivat Suomelle ratkaisevan avun neuvostoliittolaisen vihollisen torjumiseksi. (...)
KM 820 - 830 # 3
Leikkiraja
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Imatran pohjoispuolella armeijalle kuuluvan kielletyn alueen metsän läpi kulkeva kapeikko näyttää Venäjän ja Suomen rajalta. Tarkkaan katsottuna voi kuitenkin huomata että Venäjän rajapaalut eivät ole Venäjän valtion virallista punaista ja vihreää väreiä. Vähän kauempana on aidattuna noin kymmenen metrin pätkä raiteita, joilla seisoo suomalaisia junavaunuja. Luonnollisessa koossa olevia (...)
FEDERATION OF RUSSIA
KM 850 - 860 # 1
Svetogorskin kaupungintalo - Enson entinen pankki
Pikkukaupunki risteyksesssä Euroopan ja Venäjän välissä
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Imatran ja Svetogorskin raja-aseman ylityksen jälkeen tunnelma muuttuu täysin. Oikealla puolella oleva valtava rakennus rajalinjan tuntumassa on raunioina. Pieneen venäläiskaupunkiin johtavassa tiessä on rekkojen ja autojen jättämiä uurteita ja tien reunoista ei ole pidetty huolta yhtä hyvin kuin Suomessa. Tieirtaimisto kuten katulamput ja bussipysäkit ovat alkeellisempia. Tien toisella puolella kulkevat rautatiekiskot ja toisella puolella (...)
KM 850 - 860 # 2
Svetogorskin paperitehdas
Kansainvälinen yritys Suomen ja Venäjän rajalla
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Vuoksi-joen (Вуокса) varrella sijaitsevan Svetogorskin paperitehtaan jättimäiset savupiivut näkyvät kilometrien päähän pitkälle yli Venäjän ja Suomen rajan. Ympärille on kasattu puuta erilaisissa muodoissa runkopinoista sahajauhokasoihin. Kiskot, tiet ja ristiin rastiin kulkevat putket näyttävät kaikki johtavan tehtaan suuriin rakennuksiin. Alueen talous on ollut vuosisatoja puun varassa. Kaupungissa (...)
KM 850 - 860 # 3
Suomalaiset asunnot Svetogorskissa
Suomen projekti Neuvostoliitossa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Venäläiskaupungin Svetogorskin keskustassa on muutama kaupungin muista taloista erottuva kerrostalo. Tarkkaan katsottuna niissä voi nähdä useita elementtejä, jotka muistuttavat toisella puolella rajaa Suomessa olevien kerrostalojen elementtejä. Tällaisia ovat niiden julkisivun valmisbetonilevyt ja ikkunat, joissa on suuri kiinteä ruutu ja sivussa pieni tuuletusikkuna sekä rakennusten ulkoirtaimisto kuten mattotelineet ym. Vuonna 1972 (...)
KM 850 - 860 # 4
Svetogorskin uimahalli
Suomalaiset perusteet ja venäläinen katto
 
 
 
 
 
00:00

Svetogorskin uimahallilla on oma historiansa. Se rakennettiin 1980-luvun puolivälissä ja on Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyön tulos. Suomalaiset rakensivat hallin alaosan, johon kuului allas ja laitteisto kun taas venäläiset huolehtivat rakennuksen seinistä ja katosta. Uimahalli oli kesällä 2010 kiinni korjaustöiden vuoksi. Korjaustöitä vaatii rakennuksen yläosa.

KM 880 - 890 # 1
Antrean tuhottu asema
Suomen sisällissotatanner Venäjän mailla
 
 
 
 
 
00:00
Kammennogorskiin johtavan rautatien varrella on muutama pensas, joita ympäröi tuhoutuneen rakennuksen kivijalka. Siinä ovat Antrean kylän asemarakennuksen jäänteet, ajalta ennen seudun lopullista siirtymistä Neuvostoliiton haltuun vuonna 1944. Rata toimi viestintäkanavana Suomen ja vuoden 1917 bolsevikkivallankumouksen keskuksen Pietarin välillä ja sillä oli siten strateginen merkitys “valkoisten“ ja “punaisten“ (...)
KM 920 - 930 # 1
Vuosien 41-44 muisto
Suomen ja Venäjän välisen taistelun muisto
 
 
 
 
 
00:00
Eräässä Viipuriin johtavan tien risteyksessä on muistomerkki, joka on omistettu toisessa maailmansodassa kuolleille venäläisille. Muuriin on kirjoitettu noin sata nimeä ja muurin takana bunkkeria muistuttavat betonirakenteet ovat jo hautautumassa kasvuston alle. Näillä seuduilla taistelut olivat erityisen verisiä ja esimerkiksi Tali-Ihantalan taistelu käytiin vain muutaman kilometrin päässä paikasta. Karjalan teiden (...)
KM 980 - 990 # 1
Kondratjevon kylä
“Säkkijärvenpolkan“ historia
 
 
 
 
 
00:00
Säkkijärven (nykyään Kondratjevo) kylästä ei ole enää nykyään jäljellä juuri mitään. Lähes kaikki rakennukset on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen kun kylästä tuli osa Venäjää. Harva suomalainen osaisi enää edes sijoittaa kylää kartalle sen oikealle paikalle. Sen sijaan Säkkijärvi-nimen tuntee yhä suurin osa suomalaisista. (...)
KM 1010 - 1020 # 1
Viipurin tien bunkkerit
Suomen ja Venäjän sodan jäljet
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Viipurin pikatien reunoilla olevia suuria linnoituksia tuskin huomaa niitten isosta koosta huolimatta. Molemmin puolin tietä olevat taisteluhautaverkostot katoavat metsään ja betonirakenteet häviävät kasvuston alle. Vain muutaman askeleen päässä vauhdilla ajavista rekoista on käytävä, joka johtaa käytävä valtavaan Bunkeriin. Toisen maailmansodan aikana näillä Viipurin ympärillä olevilla alueilla (...)
KM 1030 - 1040 # 1
Viipurin museo (Leninin piilopaikka # 2)
Suomen “punaiset“ ja heidän tukensa Leninille
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Viipurin itäpuolen työläiskaupunginosan neuvostoaikaisten taloryhmien joukosta erottuu muutama puutalo. Niiden joukossa on pieni vihreäksi maalattu rakennus, jonka julkisivulla on Leninin kasvoja esittävä kivinen korkokuva. Ennen vuoden 1917 vallankumousta Vladimir Ilitch Oulianov eli Lenin joutui elämään vuosia paeten ja piileskellen tsaarin valtaa. Hän pakeni useaan otteeseen Suomeen, Turkuun (ks. KM 0-10.1) ja Viipuriin, joka siihen (...)
KM 1040 - 1050 # 1
Viipurin asema
Stalinistinen rakennus Helsingin asemajäljennöksen paikalle
 
 
 
 
 
00:00
Viipurin asema sijaitsee Suomen ajalla rakennetun historiallisen keskustan läheisyydessä mutta se edustaa kaikin puolin stalinistista arkkitehtuuria. Rakennuksessa on symmetrinen julkisivu, uusklassisen tyylin mukaiset pylväät ja frontoni sekä tähti-, sirppi,- ja vasarakorkokuvat, kommunistisen järjestelmän symbolit. Asema rakennettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodassa vuonna 1941 tuhoutuneen rakennuksen tilalle. Alkuperäisen (...)
KM 1040 - 1050 # 2
Viipurin historiallinen keskusta
Suomalaisesta kaupungista tuli venäläinen
 
 
 
 
 
00:00
Viipurin keskustan kuluneet pikkukadut johtavat suoraan meren äärelle ja tuovat luoteis-Venäjän kaupunkiin lähes välimerellisen tunnelman. Paikoin kaduista/ rakennuksista on jäljellä vain kasvuston peittämiä raunioita, kun taas toisaalla rakennukset on juuri kunnostettu. Viipuri (kaupungin virallinen nimi vuoteen 1944 saakka) oli ennen toista maailmansotaa kooltaan Suomen toiseksi suurin kaupunki. Se oli tärkeä kulttuurikeskus, (...)
KM 1040 - 1050 # 3
Aallon kirjasto
Suomalaisen modernin arkkitehtuurin perintö Venäjällä
 
 
 
 
 
00:00
Pehmeä ja harkittu valaistus laskeutuu betonikaton isoista kartiomaisista kattoikkunoista. Suuret valoympyrät luovat lukusalin luonnollisen valaistuksen. Salissa kaikuvat kuiskausten äänet ja kääntyvien sivujen kahina. Viipurin kirjaston toiminta jatkuu normaalisti huolimatta katutason korjaustöistä. Kirjasto on rakennettu vuonna 1935 ja arkkitehtuurin ystävät ympäri maailman tuntevat tämän tyypillisen modernin aikakauden (...)
KM 1040 - 1050 # 4
Punainen tori
Leninin patsas entisen suomalaisen kaupungin keskustassa
 
 
 
 
 
00:00
Viipurin historiallisen keskustan toista päätoria hallitsee jättiläismäinen Leniniä esittävä pronssipatsas, joka on nostettu noin kuusi metriä korkealle alustalle. Patsaan juurelle on levitetty sininen matto, jonka päällä lapset laulavat ja tanssivat monumentin molemmin puolin symmetrisesti astelluista kaiuttimista kuuluvan musiikin tahdissa. Aukion reunoilla olevat rakennukset ovat osittain Suomen ajalta ja osittain Neuvostoliiton (...)
KM 1040 - 1050 # 5
Viipurin Pietari-Paavalin kirkko
Kirkko “korvaa“ tuomiokirkon
 
 
 
 
 
Pietari-Paavalin kirkko sijaitsee Viipurin keskustan puistossa ja on tällä hetkellä kaupungin ainoa luterilainen kirkko. Suuri tuomiokirkko, joka rakennettiin kun kaupuki vielä kuului Suomelle, tuhoutui toisessa maailmansodassa samoin kuin 1908 vuonna pystytetty Mikael Agricolan patsas, joka sijaitsi tuomiokirkon sisäänkäynnin vieressä. Uskotaan, että Kuolemajärvellä kuoleman kohdannut kuuluisa piispa (cf. KM 1110-1120.1), olisi haudattu (...)
KM 1040 - 1050 # 6
Viipurin linnan muurit
Suomen sisällissodan jäljet ja muisto Viipurissa
 
 
 
 
 
00:00
Kaupungin ulkopuolella sijaitsevan linnan muurit kantavat erään vaietun tapahtuman muistoa. Huhtikuussa 1918, kun “valkoisten“ armeija oli ottanut kaupungin takaisin “punaisten“ käsistä, se teloitti syyttä yli sata viatonta Venäjän kansalaista. Viipuri oli vuoden 1918 sisällissodan aikana strateginen alue. Venäjän ja vallankumouksen keskuksen Pietarin läheisyydestä johtuen kaupunki joutui nopeasti (...)
KM 1060 - 1070 # 1
Sovetski ja Johannes
Karjalan kaupungin kaksi historiaa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Sovetskin halkonaisella rannikolla voi erottaa kahdentyyppisiä rakennuksia, joihin tiivistyy Viipuria ympäröivän saariston pikkukaupungin historia. Ajan hammasta kestäneet puutalot muistuttavat ajasta, jolloin kaupungilla vielä oli suomalainen nimi Johannes, eli ajasta ennen kuin Karjalan alue siirtyi lopullisesti Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen. Korkeat kerrostalot puolestaan ovat kommunismin aikakaudelta, jolloin eripuolilta Neuvostoliittoa (...)
KM 1060 - 1070 # 2
Johanneksen kadonnut kirkko
Karjalan muiston symboliset paikat
 
 
 
 
 
00:00
Sovetskin pienessä kaupungin keskustassa on kivijalan reunustama pieni nurmikenttä, jolla kasvaa siellä täällä koivuja. Kentän yhdellä reunalla on muutama porras, joita pitkin pääsee kiipeämään nurmelle. Alueen tapahtumista muistuttavat metallinen risti ja graniittialttari, jotka on pystyttänyt kaupungin entisten asukkaiden perustama nykyisin Piikkiössä sijaitseva Johannesseura (ks.KM 20-30.1). Kun kaupungin nimi (...)
KM 1060 - 1070 # 3
Sovetskin hautausmaa
Karjalan suomalaisten asukkaiden muisto
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Sovetskin kaupungin reunalla sijaitseva hautausmaassa näyttää ensinäkemältä olevan kaikki ortodoksisen hautausmaan tunnusmerkit. Hautausmaita on seudulla on muitakin. Metsän kapeiden mäntyjen ja koivujen juurilla lepäävät haudat on reunustettu pienin metalliaidoin ja niissä on usein näkyvillä vainajan kasvokuva. Lähettyvillä on myös muutama hylätynnäköinen hautakivi, joiden tekstit ovat (...)
KM 1060 - 1070 # 4
Hotelli “Lokki“
Kommunismin ajan kaupankäynnistä tämän päivän matkailuun
 
 
 
 
 
00:00
Kommunismin ajan rakennusten joukossa Sovetskissa on nähtävissä muutamia taloryhmiä, jotka ikkunoiltaan ja valmisbetonilevyiltään muistuttavat Suomessa usein nähtäviä rakennuksia aivan samoin kuin Svetogorskissa (KM 850-860 # 2) nähdyt vastaavanlaiset talot. Myös nämä ovat suomalaisten rakentamia.Yksi näistä taloista on hotelli “Lokki“. 80-luvun puolivälissä suomalaiset sijoittajat rakensivat (...)
KM 1080 - 1090 # 1
Primorskin kulttuurikeskus
Suomalaiskirkko muuttaa muotoaan kommunistisen Venäjän alaisuudessa
 
 
 
 
 
00:00
Primorskin kirkko sijaitsee keskustan taloryhmistä erillään ja näyttää siltä kuin se olisi suoraan Grimmin veljesten satukirjasta. Punakiviset seinät sekä art nouveau -tyyli tekevät julkisivusta sadunomaisen. Pääsisäänkäynnin yläpuolelle kirjoitettu vuosiluku 1904 muistuttaa, että kirkko on rakennettu silloin kun seutu kuului Suomen suuriruhtinaskuntaan ja Primorskin nimi oli vielä Koivisto. Raskaan (...)
KM 1100 - 1110 # 1
Primorskin satama
Viron itsenäisyyden vaikutus Suomenlahden talouteen.
 
 
 
 
 
00:00
Heti kaupungista poistuttaessa on Pietariin johtavalla tiellä kyltti ilmoittamassa Primorskin satamasta. Satamaan vievä tie on kuitenkin suljettu vain muutaman sadan metrin päässä ja sisäänpääsy on kulkuluvan varassa. Neuvostoliiton aikana valtaosa teollisuustuotteista, erityisesti Venäjän öljy, kuljetettiin Viroon Tallinnan satamaan, Latviaan Riikaan ja Ventspilsiin tai Liettuaan Klaipedaan, joista se sitten vietiin Itämerta (...)
KM 1100 - 1110 # 2
Puolustuslinjat
Suomen ja Venäjän välisen sodan jäänteet
 
 
 
 
 
00:00
Primorskin ja Pionerskojen välisellä rantatiellä, erään mutkan kaarteessa, näkyvät tien molemmin puolin metsään katoavat kivirivistöt. Kummalliset kivirykelmät voisivat tuoda mieleen ikivanhat riitit, mutta todellisuudessa ne ovat jäänteitä toisen maailmansodan aikaisista Suomen armeijan ja puna-armeijan taisteluihin rakennetusta puolustuslinjasta. Tämä on kolmas matkalla nähty tämän tyyppinen (...)
KM 1110 - 1120 # 1
Agricolan kuolinpaikka
Suomen kielen juuret # 2
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Pionerskojen - suomeksi Kuolemajärvi – lähellä rannikolla, isot rantakivet näyttävät irrottautuvan rannikosta heittäytyäkseen mereen. Muutaman kalastajan läsnäolo tuo vähän elämää Itämeren idylliseen lahdenpoukamaan. Kauempana mäntymetsän suojissa on sijaitsee ortodoksihaudan tapaan aidattu muistokivi, jossa lukee: «Tässä kuoli 9. huhtikuuta M. A. suomalaisen kirjakielen (...)
KM 1170 - 1180 # 1
“Nukkehallituksen“ koti
Suomen tasavallan demokratian jäänteet
 
 
 
 
 
00:00
Kylpyläkaupuki Zelenogorskin – aikanaan Terijoki - keskustan laidalla on hylätty puutarha, jota ympäröivät aidat. Kasvillisuus on vallannut puutarhan keskellä olevaa näyttävää uusklassista huvilaa jo vuosikymmenien ajan. Sammal kiipeää doorilaisia pylväitä pitkin ja oviin ja ikkunoihin naulatut muutamat laudat eivät estä sisäänpääsyä. Korpit ovat löytäneet pesäpaikan (...)
KM 1170 - 1180 # 2
Purjehdusseura “Terijoki“
Venäläisestä ylimystöstä Pietarin uusrikkaisiin
 
 
 
 
 
00:00
Zelenogorskin kylpyläkaupungin valkoisella hiekkarannalla sijaitsevat metalliaidan ympäröimät huvisatama ja hotellikompleksi ovat upouudet. Pieni vartiotorni aidatun alueen reunalla valvoo Venäjän rikkaille lomailijoille tarkoitetun alueen turvallisuutta. Parkkipaikka on täynnä luksusautoja ja Pietariin on matkaa alle tunti. Rakennuskompleksi sijaitsee täsmälleen samassa paikassa kuin vastaavanlainen pieni satama yli sata vuotta sitten. (...)
KM 1200 - 1210 # 1
Kadonnut raja
Suomen ja Venäjän välisen rajan siirtyminen
 
 
 
 
 
00:00
Boolostrovin jälkeisen rautatiesillan suomalainen nimi “Rajajoki“ ei ole sattuma. Vuosina 1809-1917 joki erotti Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjästä ja vuoden 1917 jälkeen Suomen Neuvostoliitosta. Vuonna 1944 Neuvostoliitto otti maat haltuunsa ja “Rajajoki“-nimi menetti merkityksensä. Suomen ja Venäjän raja siirtyi yli 100 kilometriä länteen. Sillan kohdalla ei näy enää mitään merkkejä (...)
KM 1200 - 1210 # 2
Levashovon hautausmaa
Stalinin ajan salainen rikospaikka on nykyisin muistomerkki
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Lähellä Pietaria Levashovossa aivan asuntoalueen vieressä on useita metrejä korkea aita, jonka takana on suljettu hautausmaa. Suurten ovien auettua pieni asfaltoitu tie opastaa vierailijat kapeiden mäntyjen muodostaman metsän läpi kohti ryhmissä olevia maahan pystytettyjä ristejä. Sinne tänne puunrunkoihin on kiinnitetty vainajien kasvokuvia. Kullakin ryhmällä on oma muistokivensä. Jokaisessa kivessä on teksti eri (...)
KM 1240 - 1250 # 1
Lydia Koidulan koti
Viron kielen ja identiteetin jäljillä # 1
 
 
 
 
 
00:00
Kronstadtin kaupungin Pietarin edustalla yhdistää maihin noin 12 kilometriä pitkä silta. Vuosisatojen ajan kaupunki on ollut tsaarien pääkaupunkia suojaava sotilastukikohta. Kaupungin keskustassa eräässä keltaiseksi maalatun talon seinässä on laatta virolaisen runoilijan Lydia Koidulan muistolle. Muistolaatan ja seinän välissä on kukkanen, joka on jo kuihtunut. Koidula, oikealta nimeltään Lydia Emilie Florentine (...)
KM 1270 - 1280 # 1
Aitta lasivitriinissä (Leninin piilopaikka #3)
Leninin henkilökultti
 
 
 
 
 
00:00
Pietarin länsipuolen lähiöstä löytyy jälleen rakennus, jossa Vladimir Ilitch Lenin piileskeli häntä etsiviä tsaarinvallan edustajia ennen vuoden 1917 vallankumousta. Tämä on Turun (ks.KM 0-10.1) ja Viipurin (ks. KM 1030-1040.1) jälkeen jo kolmas matkalla vastaan tullut esimerkki vastaavasta piilopaikasta. Tällä kertaa pieni aitta, jossa kuuluisa venäläinen vallankumousjohtaja on piileskellyt, on joutunut (...)
KM 1280 - 1290 # 1
Leningradin piirityksen muistomerkki
Sodan traumat ja kysymys Suomen osallisuudesta
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Mies kävelee muistomerkin pääkäytävää tehden ristimerkin kunkin käytävää reunustavan penkereen kohdalla ja polvistuu sitten pronssipatsaan juurelle ja laskee sille kimpun havunoksia. Kyseessä ei ole mikään yksittäistapaus. Joka päivä lukuisat pietarilaiset saapuvat paikalle osoittamaan kukin tavallaan kunnioitustaan Lendingradin piirityksen puolelle miljoonalle uhrille, jotka on haudattu tälle alueelle. (...)
KM 1290 - 1300 # 1
Pietarin linnoitus
Kaupungin rakentaminen, ikkuna Eurooppaan
 
 
 
 
 
00:00
Ruotsia vastaan käydyn pitkällisen sodan päätteeksi Venäjän Pietari Suuri vei viholliselta maa-alueen, jolla on nykyään Pietarin kaupunki.Valtansa vakiinnuttamiseksi Pietarin alueella ja Suomenlahdella hän rakensi sinne 1700-luvun alussa linnoituksen. Tämä oli kaupungin rakentamisen ensimmäine vaihe jonka jälkeen Pietari nousi soisesta maaperästä muutamassa vuosikymmennessä. Kymmenet tuhannet alueella asuvat (...)
KM 1290 - 1300 # 2
Suomen asema
Suomen ja Venäjän välisen rautatien pääteasema
 
 
 
 
 
00:00
Suomen asemalla ohikulkijoiden ja lehtimyyjien puhe sekoittuu kiireisten matkalaisten kenkien kopinaan. Jos nostaa katseensa, voi nähdä 18 neliskulmaista pylvästä, jotka vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen tapahtumia esittävien korkokuvien kanssa muodostavat rakennuksen julkisivun. Suuri asemakello tähtineen kruunaa rakennuksen. Kauempana suihkulähdejonon päässä näkyy aukiota hallitseva Leninin patsas. Pietarin pohjoispuolella (...)
KM 1290 - 1300 # 3
Juho Latukan hauta
Suomalaisten kommunistien jäljillä Venäjällä # 1
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
“Alexandre Nevsky Lavra“-luostarin kolmella maineikkaalla hautausmaalla lepää joukko tärkeitä peroonallisuuksia, jotka ovat vaikuttaneet Pietarin ja koko maan historiaan. Heidän joukossaan on kuuluisa poliitikko ja kommunismin aikaisen Pietarin ensimmäinen kaupunginjohtaja Anatoli Sobtchak, tsaarivallan aristokraatteja ja maailmankuuluja taiteilijoita kuten säveltäjä Tsaikovski. Sivummalle on varattu alue henkilöille, joita (...)
KM 1290 - 1300 # 4
Lännen vähemmistöjen kommunistinen yliopisto
Suomalaisten kommunistien jäljillä Venäjällä # 2
 
 
 
 
 
00:00
Italianskaja 17:ssä sijaitsevan rakennuksen menneisyydestä tietävät vain harvat. Suuri rakennus, joka nyt pitää sisällään kauppoja ja toimistoja aivan Pietarin keskustassa, toimi vuoden 1917 bolsevikkivallankumouksen jälkeen kommunistisena yliopistona läntisille vähemmistöille. Yliopistossa oli suomalaisille oma osastonsa, jossa opiskelivat ne sadat “punaiset“, jotka olivat paenneet Suomesta “valkoisten“ (...)
KM 1290 - 1300 # 5
Smolnan luostari ja Kekkosen lahja
Bolsevikkivallankumouksen keskus Pietari
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Näyttävän uusklassisen julkisivun edessä olevaa Leninin patsasta tuskin huomaa. Vuodesta 1991 rakennuksessa on toiminut Pietarin kaupunginhallitus. Samainen rakennus toimi näyttämönä historialliselle tapahtumalle, joka ei kuohuttanut ainoastaan Venäjää vaan vaikutti koko 1900-luvun maailman historiaan. Siellä tapahtui vuoden 1917 bolsevikkivallankumous, jota johti venäläinen vallankumousjohtaja liittolaisineen. Alunperin (...)
KM 1290 - 1300 # 6
Taurian palatsi
Pietarin virolaisten mielenosoituksen tapahtumapaikka
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Taurian palatsin remontin alla olevan julkisivun suojapeitteiden kuvat esittelevät parhaansa mukaan niiden alla olevaa mahtavaa rakennusta. Pietarin lukemattomien palatsien joukossa Taurian palatsi on yksi suurimmista. Sillä on erittäin rikas historia ja erityisen merkitsevä se on kaupungin virolaiselle vähemmistölle. Huhtikuun 8. päivänä vuonna 1917 siviileistä ja sotilaista muodostettu suuri virolainen saattue marssi kaupungin läpi ja (...)
KM 1300 - 1310 # 1
Virolaisen luterilaisen kirkon uudelleen paljastaminen
Uskonnon tuominen takaisin Pietarin kirkkoihin # 1
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Ensinäkemältä Pietarin Dekabristov-kadulla sijaitseva virolainen kirkko on kuin mikä tahansa luterilainen kirkko. Sen hiljattain remontoidusta julkisivusta ei näy jälkeäkään sitä kommunismin aikana kohdanneesta kohtalosta eikä liioin muodonmuutoksesta, jonka se viime kuukausien aikana on käynyt lävitse. Kuten lukemattomat muut kirkot, jotka kommunismin aikana muutettiin tehtaiksi, urheiluhalleiksi, elokuvateattereiksi tai (...)
KM 1300 - 1310 # 2
Virolainen ortodoksikirkko ja julistetehdas
Uskonnon tuominen takaisin Pietarin kirkkoihin # 2
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Toisin kuin Dakbristov-kadulla nähty virolainen luterilaselle uskonnolle omistettu kirkko, tässä 1900-luvun virolaisille kauppiaille rakennetussa kirkossa on 5 ortodoksikirkoille tyypillistä kupolia.Se rakennettiin vuonna 1903 ja se on yksi viimeisistä ennen vallankumousta rakennetuista kirkoista. Kirkon vihki käyttöön itse keisari Nikolai II. Kirkko erikoisuus oli, että siinä oli kaksi kerrosta. Suurempi kerros oli varattu vironkielisiä (...)
KM 1300 - 1310 # 3
Inkerin uskonnollinen sydän tai suomalaisten kirkko
Uskonnon tuominen takaisin Pietarin kirkkoihin # 3
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kaupungin ydinkeskustassa lähellä Nevski prospektia sijaitsee yksi Venäjän suurimmista luterilaisista kirkoista. Siitä käytetään yleisesti nimeä suomalainen kirkko ja sen histoira ulottuu yli 400 vuoden taakse ajalle, jolloin Pietaria ei vielä ollut olemassa. Kun Venäjän tsaari Pietari Suuri perusti kaupungin vuonna 1703 monet seudulla asuvat suomalaiset osallistuivat rakennustöihin. Vuonna 1733 nykyisen kirkon paikalla oli jo (...)
KM 1320 - 1330 # 1
Kolpinon hautausmaan avokirkko
Suomalaiset vähemmistöt kommunistisen Venäjän aikana
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Ajettaessa kaupungista itään päin, suuret kerrostalot päättyvät kuin seinään ja moottoritien ylityksen jälkeen tilalle tulee lähes maalaismaisema. Vilkkaan tien varrella vilistävien kylien joukossa sijaitsevalla Kolpinon kylällä on erikoinen historia. Osa sen asukkaista puhuu yhä edelleen vähän suomea. Ennen toista maailmansotaa kylässä asui paljon suomalaisia, joista valtaosa kuljetettiin Siperiaan (...)
KM 1380 - 1390 # 1
Gatchinan luterilainen kirkko
Inkeriläinen kirkko eturintamalla
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Pietarin etäläpuolella sijaitsevan noin 80 000 asukkaan kupungin Gatchinan keskustan kivikirkko muistuttaa doorilaisiten pylväidensä ja kolmiomaisen frontoninsa ansiosta kreikkalaista temppeliä. Se on kaupungin luterilaisen yhteisön keskus. Yhteisön jäsenet ovat pääasiassa juuriltaan inkeriläisiä ja osa heistä puhuu vielä vähän suomea. Kirkko on rakennettu saman mallin mukaan kuin Skuoritsan kirkko vaikka kohdasta (...)
KM 1400 - 1410 # 1
Skuoritsan luterilainen kirkko
Nykyaikainen korjausprojekti
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Noin 50 kilometriä Pietarista luoteeseen ja hieman syrjässä Skuoritsan pienestä kylästä sijaitsee kirkko, jonka julkisivu muistuttaa hyvin paljon läheisen Gatchinan kaupungin kirkon julkisivua. (KM 1380-1390.1). Tämäkin kirkko tuhoutui tulessa toisen maailmansodan aikana. Puna-armeijan haltuunottamasta kirkosta oli tehty juhlasali ja elokuvateatteri ja kertoman mukaan kerrotaan, että eräs venäläinen sotilas olisi (...)
KM 1440 - 1450 # 1
Kadonnut virolaisten siirtokunta
Virolaisten pako Venäjälle 1900-luvulla
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Zimititsin (viroksi Simititsa) kaupungin reunalla on hautausmaa, jossa näkyy vierekkäin vironkielisin nimin varustettuja ristejä sekä kyrillisten kirjoitusten koristamia ortodoksisia hautoja. Ainoastaan ristit ovat jäljellä virolaisesta siirtokunnasta, joka asettui alueelle vuonna 1884. Kulttuurikeskus, alkuperäisasumukset ja kaikki muu on kadonnut. Tilalle on tullut kommunismin aikana rakennettuja kerrostaloryhmiä ja pieniä puutaloja. Vuonna 1944 (...)
KM 1480 - 1490 # 1
Kingisepin patsas Kingisepissä
Virolaisen vallankumouksellisen mukaan nimetty kaupunki Venäjän rajalla
 
 
 
 
 
00:00
Vain muutaman askeleen päässä venäläiskaupunki Kingisepin kaupungintalosta on kaupungille nimensä antaneen henkilön patsas. Kaupunki sijaitsee noin 20 kilometrin päästä Venäjän rajalta. Viktor Kingissepp oli Viron kommunistipuolueen perustaja ja taisteli bolsevikkien rinnalla Viroa vuosina 1918 – 1920 ravisuttaneessa sodassa, joka päättyi „valkoisten“ voittoon ja maan itsenäisyyteen. Tuolloin (...)
KM 1480 - 1490 # 2
Kingisepin luterilainen kirkko
Pieni luterilaiskirkko venäläiskaupungin sydämessä
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Pieni luterilaiskirkko marmorijulkisivuineen Kingisepin keskustassa erottuu hyvin neuvostoliittolaisista taloryhmistä.Sen sisällä kaikuvat useita kertoja viikossa suomalaiset laulut, joiden sanat on käännetty venäjäksi. 1990-luvun puolivälissä rakennettu kirkko on pääasiassa alueella ennen 30-luvun lopun Stalinin puhdistuksia asuneiden suomenkielisten inkeriläisten jälkeläisistä muodostuneen uskonnollisen (...)
KM 1480 - 1490 # 3
Virolaisten hautausmaa Kingisepissä
Toisen maailmansodan Viro, puna-armeijan ja Wehrmachtin välissä
 
 
 
 
 
00:00
Kingisepin sotilashautausmaan valtavaan marmoritauluun kaiverretaan joka vuosi uusia nimiä. Tasaisin väliajoin tutkijat löytävät alueelta edelleen toisen maailmansodan aikaisia Saksan vastaisissa taisteluissa kuolleiden puna-armeijan sotilaiden ruumiita. Paljon pienemmällä alueella toisella puolella tietä ovat haudat joissa on virolaisia nimiä. Jokaisen nimen yläpuolelle on kaiverrettu kommunistien punainen tähti. Haudoissa (...)
ESTONIA
KM 1500 - 1510 # 1
Ivangorodin ja Narvan linnoitukset
Nuori raja kahden vanhan linnoituksen välissä
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Toisiaan vastakkain seisovat Ivangorodin ja Narvan linnakkeet tarjovat ainutlaatuisen näkymän. Kahdella puolen jokea sijaitessaan ne näyttävät symboloineen Venäjän ja Viron välistä rajaa jo aikojen alusta. Linnoitusten juurella olevan sillan vaiheilla rajarakennelmat ovat olleet paikallaan kuitenkin vasta noin 20 vuotta,eli vuodesta 1991, jolloin Viro sai itsenäisyyden. Jos ei lasketa vuosia 1918-1920, joiden aikana joki muutaman kuukauden (...)
KM 1500 - 1510 # 2
Säilytetty Leninin patsas
Neuvostoperintö itsenäisessä Virossa
 
 
 
 
 
00:00
Leninin patsas Narvan linnoituksen sisällä ei näytä sopivan lainkaan linnoituksen keskiaikaiseen miljööseen. Alunperin kommunismin aikana kaupungin keskustaan pystytetty patsas siirrettiin linnakkeeseen 90-luvun alussa museon johtajan aloitteesta, sillä tämä halusi säilyttää sen symbolina neuvostomiehityksestä. Vuoden 1991 itsenäisyyden jälkeen valtaosa tuon aikakauden jäljistä hävitettiin, niin (...)
KM 1500 - 1510 # 3
Narvan kaupungintalo
Kaupungin pommitukset ja neuvostopropaganda
 
 
 
 
 
00:00
Narvan pääteitä reunustavien neuvostokerrostaloalueiden väleistä näkyy vain harvoin vanhempia rakennuksia. Kaupungintalona toimiva barokkityylinen rakennus on poikkeus. Se on yksi kaupungin harvoista rakennuksista, jotka ovat säilyneet toisen maailmansodan aikana kaupunkia kohdanneista pommituksista. Kommunismin aikana Viron kouluissa opetettiin, että Narvan kaupunki ja Tallinnan moderni keskusta olivat tuhoutuneet natsien ilmavoimien pommituksissa. (...)
KM 1500 - 1510 # 4
Narvan puisto ja rajajoen varret
Rajan aiheuttamat ympäristömuutokset
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Narvajokea reunustavan puiston portaikon kohtalo on hyvä semerkki Narvan ja Ivangorodin välisen rajan asettamisen ympäristölleen aiheuttamaista tyypillistä ongelmista. 90-luvun alussa. Vuonna 1875 puistoon rakennetut suuret portaat, joiden tarkoitus oli yhdistää puiston ylempi osa hieman alempana sijaitsevaan siltaan, törmäävät tänä päivänä läpäisemättömään verkkoaitaan, jonka takana (...)
KM 1500 - 1510 # 5
Piilotettu raja
Monimutkainen rajavalvonta Narvan ja Ivangorodin välillä
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Narvan laidalla on suuri muurien ympäröimä asfaltoitu alue. Muureihin on kiinnitetty mainostauluja. Sisäpuolella rekka-autot ja autot ovat järjestäytyneet jonottamaan numeroiduille väylille. Automatkustajat ovat nousseet ulos autoistaan ja näyttävät odottavan jonkinlaista merkkiä. Alue sijaitsee muutaman kilometrin päässä raja-asemalta mutta on osa tarkastusaluetta, jonka läpi on kuljettava päästäkseen (...)
KM 1510 - 1520 # 1
Narvan saksalainen hautausmaa
Saksalaisten sotilaiden muisto Virossa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kaupungin pohjoispuolella on hautausmaa, joka on omistettu toisen maailmansodan aikana Narvan alueella kuolleille saksalaisille sotilaille. Saksalaiset perustivat hautausmaan vuonna 1943, jolloin kaupunkia miehitti Hitlerin Leningradin porteilla partioiva armeija. Hautausmaa on hiljattain kunnostettu. Lukemattomiin risteihin on merkitty neljän sotilaan nimi. Usein nimi on korvattu tekstillä “tuntematon sotilas. Neuvostojärjestelmän katoaminen Virosta on antanut (...)
KM 1520 - 1530 # 1
Venäläinen huvila Narva-Jõesuussa
Keisarivenäjän perintö Virossa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Lomakausina vilkkaille paikoille ominaiseen tapaan kesän päätyttyä myös Narva-Jõesuun kylpyläkaupunkiin palaa rauha. Matkailijat ovat hylänneet puistokäytävät ja lukuisat huvilat ovat sulkeneet ovensa tulevia lomia odotellessa. Muutaman askeleen päässä rannasta on pitkään tyhjänä ollut upea puusta veistelty huvila, joka ei ehkä avaa oviaan enää koskaan. Suurin osa sen ikkunoista on (...)
KM 1530 - 1540 # 1
Viron kulttuurikeskuksen rauniot
Viron ensimmäisen tasavallan perintö venäjänkielisellä alueella
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Muutaman sadan metrin päästä Sillamäen ensimmäisistä kerrostaloista sijaitsevat päätielle näkyvät naapurikylän Sinimäen entisen kulttuurikeskuksen rauniot. Tasan 100 vuotta sitten rakennetun rakennuksen jäänteistä on tullut virolaisen kansanperinteen vertauskuva alueella, josta se tänä päivänä on lähestulkoon kaikonnut. Alueen nykyiset asukkaat ovat ovat tulleet eri puolilta (...)
KM 1530 - 1540 # 2
Hylätty virolainen hautausmaa
Merkkejä kansojen uudelleen muotoutumisesta koillis-Virossa
 
 
 
 
 
00:00
Sinimäen kylän ulkopuolella olevaa kasvillisuuden alle hautautunutta hautausmaata ympäröi puolen metrin korkuinen kiviaita. Hautojen metalliristit tuskin näkyvät korkeiden heinien joukosta. Maa on yhä toisen maailmansodan jäljiltä kuoppainen. Hautausmaa sijaitsee strategisesti merkittävällä kukkulalla, jossa käytiin kuukausien ajan kiivaita taisteluita puna-armeijan ja Saksan ja Viron joukkojen välillä. Hautausmaa on (...)
KM 1530 - 1540 # 3
Rintaman kaksi muistomerkkiä
Toisen maailmansodan muistojen taistelu Virossa
 
 
 
 
 
00:00
Muutaman sadan metrin päässä Sinimäen hylätystä hautausmaasta saksalaisille ja heidän liittolaisilleen omistetun muistomerkin risti näkyy kukkulan laelta. Kohteen kunnostaminen aloitettiin 1994 ja saatiin päätökseen 2000.Neuvostoliiton luhistumisen ja Viron uuden itsenäistymisen jälkeisinä vuosina saksalaisten hautausmaita ja muistomerkkejä on perustettu ja kunnostettu kautta maan. Tämä muistomerkki joutui (...)
KM 1550 - 1560 # 1
Sillamäe
Erään kaupungin erikoisasema, ennen ja nyt
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Teollisuusalueen lähellä “Sõtke“-kadulla on muutama asumaton talo. Ne ovat Sillamäen suljetun kaupungin ensimmäiset rakennukset. Ne ovat vankien rakentamia ja niissä asuivat suljettua kaupunkia rakentamaan tulleet työntekijät. Ennen kommunismin luhistumista kaupunkia ei näkynyt yhdessäkään yleisessä kartassa. Neuvostoliitossa oli noin 100 suljettua kaupunkia. Sillamäe oli kaupunkiluokittelun (...)
KM 1550 - 1560 # 2
Sillamäen radioaktiivinen kukkula
Viron ympäristöongelmat
 
 
 
 
 
00:00
Sillamäen suuren puistokadun päässä sijaitseva ranta on kesän kuumina päivinä kaupungin asukkaiden suosiossa. Rannalta voi nähdä teollisuusalueen säiliöiden ja eri tehtaiden piippujen välistä nurmikon peittämän kukkulan, joka pitää sisällään tuhansia tonneja radioaktiivista jätettä. Jätteitä on kasattu sinne vuosikymmenien ajan silloin kun tehdas oli erikoistunut uraanin (...)
KM 1550 - 1560 # 3
Sillamäen museon kokoelma
Neuvostoajan muisto Virossa
 
 
 
 
 
00:00
Yhdessä keskustan rakennuksista sijaitsee Sillamäen kaupungin pieni museo. Museossa ei ole karttoja tai kaupunkisuunnitelmia vaan paljon esineitä, tauluja ja kirjeitä kommunismin ajalta, jotka omalla kielellään kertovat kaupungin ja sen asukkaiden historian. Taiteilijayhteisö “April“ on keräillyt esineet, jotka museon intendentti on koonnut näyttelyksi. April-yhteisön perustivat alunperin tehtaassa muotoilijoina työskennelleet (...)
KM 1560 - 1570 # 1
Vaivaran keskitysleiri
Juutalaiskysymys Virossa ja Suomessa
 
 
 
 
 
00:00
Sillamäen vieressä kulkevan tien reunalla on kaksi muistokiveä, joissa on Daavidin tähti. Toisessa on seuraava teksti: “Vuosina 1941-1944 saksalaisten miehittäjien armeija perusti kaksikymmentä työ- ja keskitysleiriä Viroon. Tuhannet eri maista tulleet uhrit kuolivat, koska he olivat juutalaisia. Tämä on Vaivaran keskitysleiri.“ Nämä kaksi muistokiveä ovat ainoat näkyvät merkit Viron suurimmasta ja (...)
KM 1560 - 1570 # 2
«Kummituskaupunki» Viivikonna
Itä-Viron teollisuuskaupungin hylkääminen
 
 
 
 
 
00:00
Lähellä Sillamäen kaupunkia sijaitsevan Viivikonnan kaduilla hylätyt rakennukset seuraavat toisiaan. Tunnelma on surrealistinen. Sairaala, entinen kauppa ja koulu, jonka julkisivulla näkyvät kommunismin tunnusmerkit, ovat olleet tyhjinä pitkään. Ikkunoita ei ole tai ne ovat rikki, katot ovat sortumaisillaan, kasvillisuus on vallannut puistokadut ja leikkikentän telineet ovat ruosteessa. Näissä rauniomaisissa maisemissa on (...)
KM 1620 - 1630 # 1
Kohtla-Järven kemian tehtaat ja ortodoksinen kirkko
Teollisuusseutu Viron 20 itsenäisen vuoden jälkeen
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kohtla-Järven ja sen ympäristön maisemat ovat muotutuneet seudun teollisuushistorian mukana. Horisontissa näkyy kilometrien pitunen rivi jätteiden muodostamia tekokukkuloita, jotka muuntuvat vuosien varrella riippuen vuodenajoista ja kaivostöiden laadusta. Tehtaiden savupiiput ja kaivostornit, joista nykyään osa on toiminnassa ja osa poistettu käytöstä, antavat maisemalle ominaisen lisänsä. Aikanaan ne toimivat (...)
KM 1620 - 1630 # 2
Kohtla-Järven kaupunki
Kansainvälinen teollisuuskaupunki
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kohtla-Järven keskustan muodostavat toisen maailmansodan jälkeen Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa rakennetut rakennukset. Ne ovat huomattavia kooltaan ja kommunismin ajalle tyyppilliseltä arkkitehtuuriltaan. Kokonaisuuteen kuuluu useita julkisia rakennuksia kuten kulttuurikeskus tai elokuvateatteri, joka sittemmin on muutettu kauppakeskukseksi. Rakennusten päätykolmioissa ja freskoissa toistuvat sirppi, vasara sekä kommunismin ajan tähdet. (...)
KM 1630 - 1640 # 1
Kohtla-Nõmmen hiilikaivos
Kaivostoiminnasta matkailuteollisuuteen
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Kohtla-Nõmmen kaivos on ollut suljettuna vuodesta 2001. Kaivoksen erityispiirre oli, että se työllisti kommunismin aikana lähes yhtä paljon virolaisia kuin venäjänkielisiä työläisiä, mikä oli seudulla harvinaista. Tuolloin ympäröivillä kaivoksilla yleensä oli virolaisia korkeintaan 20% ja loput 80% olivat saapuneet Viroon Neuvostoliiton eri alueilta toisen maailmansodan jälkeen. Viron itsenäisyyden (...)
KM 1720 - 1730 # 1
Suomalaisten kalastajien tulosatama
Suomen ja Viron välisen perinteisen kaupankäynnin aloittaminen uudelleen
 
 
 
 
 
00:00
Mahun pikkukylään johtava kiemurteleva tie jatkuu Itämereen pitkää ja kapeaa aallonmurtajaa pitkin. Muutama soutuvene on kiinnitetty ketjulla rantaan. Kuten Viron rannoilla olevissa muissakin satamissa, myös täällä harjoitettiin erityistä kaupankäyntiä, jota suomeksi kutsutaan “Seprakaupaksi“ ja viroksi “Sõbralaat“. Vuosisatojen ajan Suomen rannikolta ja saaristosta tulevilla kalastajilla oli tapana (...)
KM 1790 - 1800 # 1
Friedrich Reinhold Kreutzwaldin syntymäpaikka
Viron kielen ja identiteetin jäljillä # 2
 
 
 
 
 
00:00
Rakveren seudulla lähellä Kadrinaa, korkeassa heinikossa on lähes huomaamaton polku, joka johtaa niityn läpi puuaidan ympäröimään metsään. Keskellä täysin eristyksissä olevaa rakennelmaa on muistomerkki johon on kaiverrettu Friedrich Reinhold Kreutzwaldin nimi. Kuuluisa virolainen kirjailija syntyi täällä vuonna 1803. Asuttuaan ja opetettuaan jonkin aikaa Tallinnassa, Pietarissa ja Tartossa, hän asui yli 40 (...)
KM 1790 - 1800 # 2
Neerutin kartano
Virolaisten kartanoiden kohtalo
 
 
 
 
 
00:00
Viron teillä ei ole mitenkään harvinaista nähdä kartanoita, joita rikkaat ulkomaalaiset, erityisesti saksalaiset, ovat sinne vuosisatojen kuluessa rakentaneet. Ympäri maata siellä täällä sijaitsevat kartanot ovat toimineet vuosisatojen ajan kauppapaikkoina ja niillä oli tärkeä merkitys maatalouden ja talouden kehitykselle. Neerutin kartano Rakveren lähellä seisoo nykyään hylättynä kuten muutkin (...)
KM 1890 - 1900 # 1
Kolhoositila
Maanviljely neuvostoajan Virossa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Viron maaseutu on täynnä neuvostoajalta peräisin olevia maataloushalleja ja -laitteita. Rakennukset tunnistaa niiden valkoisita brikettiseinistä, valmisbetonilevyistä ja peltilevyistä. Neuvostoliittolaiset rakensivat ne neuvostomiehityksen aikana maatalouden kollektivointiperiaatteiden mukaisesti. Kuusalun vieressä sijaitseva maatila on yksi esimerkki monien joukossa. Vuosina 1945-1991 Moskovan hallitus toteutti maatalouden joukkokollektivointiohjelmaa (...)
KM 1930 - 1940 # 1
Tallinnan televisiotorni
Neuvostoaikana rakennettu monumentti, Viron vastarinnan symboli
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Tallinnan pohjoispuolella sijaitseva 314-metrinen televisiotorni on korkein rakennus satojen kilometrien säteellä. Sen näköalaravintolasta on kirkkaana päivänä mahdollista erottaa Suomen rannikko. Kommunismin aikana mahdollisuus nähdä neuvostoblokin rajojen ulkopuolelle houkutteli erityisesti kaupungin tiettyä asukaskuntaa. Vuonna 1980 Moskovassa järjestettiin Neuvostoliiton historian ainoat olympialaiset. Tallinna ja sen pieni satama (...)
KM 1940 - 1950 # 1
Modernin taiteen museo KUMU
Yksi ensimmäisistä itsenäisessä Virossa rakennetuista merkittävistä julkisista rakennuksista
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Keskustan ulkopuolella sijaitsevan Tallinnan taidemuseon tunnistaa sen nykyaikaisesta arkkitehtuurista. Osittain maan alla oleva rakennus on Kadriorgin puiston sydämessä ja sulautuu paikan pinnanmuodostuksiin ja kasvillisuuteen. Kattoistutukset ja lasi- ja kalkkikivimassat muodostavat sisäänkäynnin. Rakennus valmistui vasta vuonna 2006 mutta taidemuseon suunnittelukilpailu oli järjestetty jo paljon aikaisemmin, vain muutama vuosi viron uuden (...)
KM 1940 - 1950 # 2
Patsas puolustusvoimien hautausmaalla Tallinnassa
Muistomerkki, josta on tullut Viron muistojen taistelun symboli
 
 
 
 
 
00:00
Tallinnnan keskustan lähellä olevalla sotilashautausmaalla on toisen maailmansodan muistomerkki, josta on kuultu viime vuosien aikana koko Euroopassa. Muihin Virossa tai muissa entisen itäblokin maissa oleviin neuvostoajan monumentteihin verrattuna vaatimaton pronssipatsas ei kuitenkaan ole tullut kuuluisaksi kokonsa tai taiteellisten ansioidensa perusteella. Kuuluisaksi sen on tehnyt polemiikki, joka seurasi sen siirtämistä vuonna 2007 sen alkuperäiseltä (...)
KM 1940 - 1950 # 3
Tallinnan laulu- ja tanssifestivaalin näyttämö
Perinteisestä laulusta laulavaan vallankumoukseen
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Nähdessään simpukanmuotoisen rakennuksen Tallinnan keskustassa, ulkomaalainen vierailija voisi luulla että rakennus on rakennettu ylösalaisin. Suuri betonirakennelma, joka näyttää katsomolta on todellisuudessa suunniteltu 15000 esiintyvälle laulajalle, kun taas yleisön paikat sijaitsevat lavaa vastapäätä olevalla loivalla kentällä. Joka viides vuosi paikalla järjestetään jättimäinen perinteisen (...)
KM 1950 - 1960 # 1
Nõmmen parakit
suomalais-venäläis-virolaiset parakit Tallinnan lähiössä
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Paul Keresn ja Astrin -katujen kulmilla sijaitsevassa Nõmmen asuinkorttelissa Tallinnan keskustan eteläpuolella, on useita samannäköisiä parakkirakennuksia. Osaa niistä ovat asukkaat remontoineet ja laajentaneet. Niin oudolta kuin se saattaakin kuulostaa, parakit on rakennettu Suomen maaperällä ja ne ovat kiertäneet tavaravaunuissa koko Suomenlahden päätyäkseen 50-luvulla tänne. Kun Porkkalan niemimaa oli puna-armeijan (...)
KM 1950 - 1960 # 2
Parlamenttiaukio Toompean kukkulalla
Viron valtion myyttinen ja historiallinen paikka
 
 
 
 
 
00:00
Jo Friedrich Reinhold Kreutzwaldin kokoama Viron kansaneepos “Kalevipoeg“ (ks. KM 1790-1800.1) valotti Tallinnan keskustassa sijaitsevan Toompean kukkulan historiallista ja myyttistä taustaa. Legendan mukaan kukkula olisi tarinan sankarin Kalevin lesken aikaansaannos. Miehensä kuolemasta lohduttomana hän peitti miehensä haudan kivillä, joista kukkula muodostui. Huipulla olevassa rakennuksessa toimii tänä päivänä Viron (...)
KM 1950 - 1960 # 3
Viron kansallisoopperan fresko
Kolmen virolaistaiteilijan teos neuvostoaikakaudella
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Näyttävä rakennus “Estonia“-puistokadulla Tallinnassa on Viron kansallisooppera. Se tuhoutui vuoden 1944 neuvostopommituksissa mutta avasi ovensa jälleen vuonna 1947 kun se oli rakennettu uudelleen - ja käynyt läpi joitakin merkittäviä muutoksia. Symbolisin muutoksista lienee jättimäinen fresko, joka peittää suuren näyttämön katon. Kolmen sen aikaisen kuuluisan virolaistaiteilijan piirustus (...)
KM 1950 - 1960 # 4
Miehitysmuseo
1900-luvun raskas perintö Virossa
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Tallinnan miehitysmuseo sijaitsee muutaman kymmenen metrin päässä Viron pääkaupungin historiallisesta keskustasta. Betonista ja lasista rakennettu museo avasi ovensa vierailijoille vuoden 2003 heinäkuussa 12 vuotta uuden itsenäistymisen jälkeen. Museon nimi voi kuulostaa oudolta, jos ei tunne Viron historiaa. Vironkielisen nimen monikko (miehitysten museo) on tarkoituksellinen, sillä Viron valtion aluetta on viime vuosisatojen ajan miehittänyt (...)
KM 1950 - 1960 # 5
Vapauden aukio
Itsenäisyyssodan kunniaksi pystytettyjen muistomerkkien paluu
 
 
 
 
 
00:00
1980-luvun lopulta, itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen Tallinnassa kuten muualla Virossa on tapahtunut useita muutoksia. Muutaman askelen päässä Toompean kukkulasta sijaitseva Vapaudenaukio kuvastaa hyvin tätä ilmiötä. Kuten monet muut paikat ympäri maata sekin otti takaisin entisen nimensä. Kommunismin aikakaudella sen nimi nimenä oli “Voittoaukio“, mikä viittasi puna-armeijan voittoon ja natsien käsiin (...)
KM 1950 - 1960 # 6
Rotermannin kortteli
Viron pääkaupungin uusi kukoistus ja Tarkovskin perintö
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Muutaman askeleen päässä satamasta ja kaupungin historiallisesta keskustasta sijaitsevan Rotermannin korttelin kävelykaduilla vanhat tehtaat ovat sulassa sovussa upouusien nykyaikaista arkkitehtuuria edustavien rakennusten kanssa. Viron vuoden 1991 itsenäistymistä seuraavienvuosien aikana kortteli on muun alakaupungin tapaan käynyt läpi radikaalin muodonmuutoksen ja sinne on ilmestynyt korkeita toimisto- ja asuinkerrostaloja sekä useita (...)
KM 1950 - 1960 # 7
Tallinnan synagoga
Juutalaisyhteisön uuden kukoistuksen symboli
 
 
 
 
 
 
00:00
00:00
Tallinnan uuden synagogan seinälle piirtyvät aallot, jotka symboloivat Viron juutalaisten historian eri vaiheita. Rakennus vihittiin käyttöön vuonna 2007 ja se on ensimmäinen maahan sodan jälkeen rakennettu synagoga. Entinen tuhoutui neuvostopommituksissa maaliskuussa 1944. Vaikka juutalaisten historia maassa ulottuu keskiaikaan asti, Viron juutalaisyhteisö ei ole varsinaisesti kehittynyt ennen 1800-luvun puoliväliä, jolloin (...)
KM 1950 - 1960 # 8
Linnahall
Kommunistisen ajan monumentaalinen perintö Tallinnan keskustassa
 
 
 
 
 
00:00
Viron pääkaupungin satamaan saapuvien ja sieltä lähtevien jättimäisten risteilyalusten vieressä kommunismin ajalta peräisin oleva Tallinnan kulttuuritalo «Linnahall» vaikuttaa lähes vaatimattomalta. Rakennuksen kattoterassilta käsin saa kuitenkin käsityksen rakennuksen jättiläismäisistä mittasuhteista. Ensimmäisten portaiden jälkeen symmetrinen käytävä, jonka keskellä on (...)
Ranskasta suomeksi kääntänyt Leena Lehtonen